Ammatillisen koulutuksen katastrofaalinen reformi

Huolestuneena olen nyt vuoden verran, ihan läheltä joutunut seuraamaan kuinka meidän
laadukasta ammatillista koulutustamme on ajettu alas. Isoimpana ongelmana on tietenkin
rajut leikkaukset rahoituksesta nykyisen hallituksen toimesta. Toinen raju muutos on ollut
aikuispuolen ja nuorisopuolen yhdistäminen ja oppimisen siirtyminen työpaikoille.
Työpaikkoja ei mitenkään opastettu ottamaan vastaan sitä vastuuta mitä oikeasti tarkoittaa
työharjoittelijoiden saapuminen työpaikoille ilman perusopetusta ammatista.
Minulla oli pitkä keskustelu erään lounasravintolan keittiömestarin kanssa tässä muutama
viikko sitten. Hän oli hyvin huolissaan siitä, että oppilaitoksista lähetetään työpaikoille
ensimmäisen vuoden opiskelijoita, joilla ei ole raaka-aineiden tuntemusta, ei osaamista
veitsen käsittelystä, ei välttämättä edes ymmärrystä erikoisruokavalioiden tärkeydestä jopa
ihmishengelle.
Minä olen valmistunut vuonna 1998 suurtalouskokiksi Turun ammatti-instituutista, kaksi
ensimmäistä vuotta kävin kuitenkin opintoja Vaasan hotelli- ja ravintolaoppilaitoksessa.
Molemmista oppilaitoksista muistan uskomattoman taitavat, ammattitaitoiset ja
ammattiylpeät opettajat. Opinnoissa keskityttiin osaamistason kehittämiseen ja oppilaan
omaa kehitystä tuettiin esimerkiksi työharjoitteluiden kautta, koska perusosaaminen oli
opetettu oppilaitoksessa. Suoritin jokaisen työharjoittelun erilaisissa ravintoloissa ja
harjoittelupaikoista on jäänyt huikeita muistoja, onnistumisen tunteita. Oli helppo kokeilla
rajojaan, koska olin saanut turvallisesti epäonnistua, omassa tutussa opiskelijaryhmässä
koulun opetusravintolassa. Uskon että sillä sitkeällä perusopetuksella minä sain kokea ne
onnistumiset, siihen aikaan jopa legendaarisessa ravintolassa, sen ajan yhden
huippukokin ohjauksessa. Se oli elämäni paras madekeitto, itse nylkemästäni mateesta ja
itse muotoilemistani veneperunoista. Kiitos tästä muistosta Turun Marina Palace ja Antti
Vahtera.

Mutta mitä toivoivat, mistä haaveilivat vuonna 2018 amisopiskelijat? www.amistutkimus.fi
antaa tästä meille vähän osviittaa. Aloitetaan siitä, että vain 43% opiskelijoita koki
saaneensa riittävästi tietoa oppilaitokseltaan reformin vaikutuksesta opintoihin eli yli puolet
ei saanut riittävästi tietoa siitä, että ammatillisen koulutuksen reformi uudistaa ammatillisen
koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja
järjestäjärakenteita. Positiivista on se, että 90% on ylpeitä siitä, että opiskelee
ammatillisessa koulutuksessa, jopa 92% on ylpeitä opiskelemastaan alasta. Kuitenkin 13%
kokevat, ettei työpaikalla tapahtunut oppiminen ole lisännyt heidän ammatillista
osaamistaan ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen sisältöön ja ajankohtaan sai vaikuttaa
ainoastaan 58% kyselyyn vastanneista opiskelijoista. 11% ei ole saanut nimettyä
työpaikkaohjaajaa, 16% kokee työpaikkaohjaajalta saadun ohjauksen riittämättömäksi ja
jopa 25% kokee, että oppilaitoksen puolelta saatu ohjaus on ollut riittämätöntä. Miten meni
sinun mielestäsi uudistus? Minusta helkutin huonosti mutta onneksi tästä on tie eteenpäin
ja meillähän on sama suunta, eikö vain?